If you follow the gaming news, you are probably familiar with comments of Wedbush Morgan’s Michael Pachter - a recognized analyst, who visits frequently in Gametrailers’ Bonus Round, among other gaming medias.
KonsoliFIN got in touch with Pachter, who told about his work, life and favorite games. And some advice for forum moderators concerning fanboys. Read more here.
Ghostbusters on käsitteenä selvä suurimmalle osalle 80-luvun teineistä, mutta sitä nuoremmille ei ehkä niinkään. Ensimmäinen Ghostbusters-elokuva tuli ensi-iltaan 25 vuotta sitten kesällä 1984 ja ehkä juuri siksi tämäkin peli julkaistaan juuri tänä vuonna. Elokuva oli tuolloisen mittapuun mukaan jonkinlainen menestys ja taisi itselleni olla ensimmäinen elokuva, jonka kävin elokuvissa katsomassa. (Jedin paluuta en voi laskea ensimmäiseksi, sillä lipun ostettuani katselin teatterin aulassa olleita mainoskuvia ja pikkupoikaa alkoi pelottaa. Siispä ilmoitin lipunmyyntitädille olevani elokuvaan alaikäinen ja sain sadattelun saattelemana rahani takaisin. Loppujen lopuksi tyytyväinen pikkupoika käveli kotiin, napostellen karkkeja karkkipussista, jonka oli palautetuilla rahoilla ostanut.) Voin siis sanoa, että Ghostbusters oli minulle se ensimmäinen elokuva, jonka näin elokuvissa. Lue koko vuodatus »
Blogissa julkaistaan muutamia KonsoliFIN haastatteluja ulkomaan elävien ihmeteltäväksi englannin kielellä. Alkuperäisen suomenkielisen Exkeen haastattelun löydät KonsoliFINin sivuilta.
ColorZ is an upcoming puzzle/action game for WiiWare by French dev studio Exkee. The alternative world is polluted by a new virus and gamer has to control UFO’s in order to clean the world from the microbes. Production director Romain Streichemberger answered to KonsoliFIN’s questions.
Kolumnin on kirjoittanut Juhani Pajunen. Hän ei kuulu KonsoliFINin toimitukseen, mutta se ei estä häntä tarjoamasta mielenkiintoista luettavaa.
PSP:n analogitatin hatun mielestä oli hyvä aprilli irrota ja kadota. Korvaavia tarvikkeita voi metsästää läheisiltä ilmoitustauluilta, pienellä viilaamisella menee hienosti. Vaihtoehtoisesti voi käyttää lättäpäistä nastaa.
Että näin tänään.
Hölmistyksen määrä oli kohtuullinen, kun Quantum of Solace blureiskan lopputekstien aikana hoksasin “hiukan oudon” miksauksen johtuneen siitä, ettei vahvistin ollut vaihtanut Pro Logicista Dolby Digitaliin. Syyksi paljastui laitteiden ja leffan yhdistelmä: Quantumin soundtrack oli DTS HD, soittimena oli PS3 ja vahvistin 11 vuotta vanhaa mallia. Joka tavalla pyöriteltynä kaksi kolmesta ymmärsi toisiaan, koskaan eivät kaikki kolme. Ei siis surroundia minulle.
Ilmeisesti elokuvateollisuus yrittää hiljalleen vihjailla, että hyvin palvellut sotaratsu tarvitsisi päivittää. Voi nakki.
Nythän se sitten kilahti saataville se yleistä mielipahaa julkistuksellaan aiheuttanut Metal Gear Solid Touch iPhonelle ja iPod Touchille. Onko siitä mihinkään?
Bungie on kehittänyt Halo-universumille massiivisen taustatarinan, jota fanit mieluusti tutkivat ja analysoivat. Ensemble Studiosin kehittämään Halo Warsiin kohdistuvatkin kenties suhteettoman kovat odotukset. Toisaalta hyppääminen ensimmäisen persoonan räiskinnästä reaaliaikastrategiaan ja vuodesta 2552 vuoteen 2531 pistää helposti monen vähemmän perehtyneen pelaajan pään sekaisin. Jos haluat tutustua Halon tarinaan syvällisemminkin, kannattaa katsastaa aikaisemmat artikkelit aiheesta. Tällä kertaa keskitytään lähinnä Halo Warsin tarinaan ja sen lähtöasetelmiin.
“Putkijuoksuhan se on”
Muistan joskus armeija-aikoihin, kun RUK:n oppilaskunnan tiloissa pääsin testaamaan Wolfenstein 3D:tä. Se jätti pitkäksi aikaa päähän jonkinlaisen ennakko-oletuksen siitä, mitä räiskintäpeli on. Doomia ja Unreal Tournamentia tuli pelailtua hiukan niiden ilmestyessä, mutta ne lähinnä todistivat, että räiskinnät eivät ole minun juttuni.
Sitten lainasin kaverilta Half-Lifen. Half-Life on eräänlainen ensimmäisen persoonan räiskintäpelien Citizen Kane. Aikalaiset muistavat sen mestariteoksena ja yhä edelleenkin siihen viitataan “sinä teoksena”, joka esitteli nykyisin niin monissa peleissä jo rutiiniksi muodostuneita ominaisuuksia. Sittemmin olen pelaillut tukuittain erilaisia räiskintöjä (enkä tiedä, miksi ensimmäisen ja kolmannen persoonan räiskinnät pitäisi käsitellä erikseen), ja Half-Lifen lisäksi hyvin mieleen ovat jääneet No One Lives Forever, Max Paynet ja Black.
Miten Killzone 2 sitten sijoittuu vertailussa näihin?
“Liikkuu, liikkuu!”
Killzone 2 on tällä hetkellä pelkästään yksinpeli, sillä ensimmäisen arvosteluryöpyn ilmestyttyä Sony veti töpselit seinästä ja serverit ovat nurin. Oma veikkaukseni on, että arvostelijoita varten pyöritettiin jonkinlaista pienempää infrastruktuuria, mutta pelin julkaisuun mennessä ne korvataan huomattavasti skaalattavammalla palvelulla. Jos siis haluatte kuulla jotain moninpelistä, niin toistaiseksi en pysty sitä kommentoimaan. Lähempänä julkaisuajankohtaa sitten.
Puhutaan siis näin alkuun vain yksinpelikampanjasta. Ja tässä nimenomaisessa tekstissä keskityn oikeastaan vain kontrolleihin.