Yksinkertaisuus on parhautta. Olen viime aikoina pelannut Kula Worldia, PlayStation Storesta lataamaani ongelmanratkaisupeliä. Siinähän ohjataan rantapalloa fysiikan lakeja uhmaavien kenttien läpi. Wikipediassa lukee seuraavaa: “Pelin tarkoitus on etsiä kenttään piilotettu avain, tai avaimet ja ohjata pomppiva rantapallo maaliin ennen kuin tiimalasin aika on kulunut loppuun. Kannattavaa on myös kerätä hedelmiä ja rahaa. Kun hedelmiä on [...]
Suomesta ei löydy loppujen lopuksi kovinkaan montaa täysiveristä pelikauppaa, joten eräänlainen sarjakuva-/scifi-/elokuva-/pelikulttuuriin liittyvä krääsäistyminen on jäänyt vähälle. Toki erilaiset collector’s editionit tuovat sekalaista rihkamaa meillekin, mutta aika lievästi on silti selvitty.
Arvaatte siis varmaan hämmästyksen sekaisen riemuni, kun löysin eräästä suomalaisesta kyläkaupasta korillisen näitä. Pakkohan sitä oli napata yksi, ja viedä kyseisestä pelisarjaa inhoavalle tuttavalle. Vittuunnuksen [...]
”Minun isäni on parempi kuin sinun isäsi” -tyyppisessä vastakkainasettelukeskustelussa nyanssit tuppaavat unohtumaan. Tällaista harrastetaan vielä lapsenkengissään olevassa videopelimaailmassa. Koska suurin osa pelaajista on vielä nuoria tai lapsenmielisiä, kommentointikin on usein sen mukaista.
If you follow the gaming news, you are probably familiar with comments of Wedbush Morgan’s Michael Pachter – a recognized analyst, who visits frequently in Gametrailers’ Bonus Round, among other gaming medias.
KonsoliFIN got in touch with Pachter, who told about his work, life and favorite games. And some advice for forum moderators concerning fanboys. [...]
Hei hetkinen. Ovatko avoimen pelimaailman roolipelien pääjuonet aina samanlaista höttöä kuin Fallout 3:ssa? Eeppinen peli, mainio manttelinperijä, ei ihan alkuperäisten tasoa, ja sitten tuskainen pakosti väännettävä pääjuoni jostain B-luokan Hollywood-pätkästä. Come on! Vaikka kuinka olisi Liam Neeson faijana ja koko Wastelandin kohtalo ratkaistavana niin kyllä, pääjuonen voi saada pieleen.
KonsoliFINin sivut uudistuivat melkoisen radikaalisti viikonvaihteessa. Ehkä merkittävin uudistus näin toimituksen mielestä on arvosanajärjestelmän muuttaminen kouluarvosanoista tähtiin. Jaamme siis peleille nykyään arvosanat tähtinä, ilman puolikkaita. Muutospäätöstä ei tehty hetken mielijohteesta, vaan taustalla vellovat ajatukset sivuston kehittämisestä. Uusista tuulista kieli jo kaban aikaisempi blogahdus.
Luc Bernard aikoo lopettaa pelien kehittämisen, vaikka brittikehittäjän ensimmäinen peli Eternity’s Child julkaistiin vasta Steamissa ja on tulossa syksyllä WiiWareen. Onko KonsoliFIN osasyyllinen päätökseen?
Peliarvosteluiden odotetaan vastaavan ainakin siihen, onko käsiteltävä virtuaaliviihteen ilmentymä ns. hyvä peli vai paska peli. Valitettavasti yksinkertaista vastausta ei olekaan. Jokainen arvostelu on henkilökohtainen mielipide, eikä välttämättä ollenkaan pysyvä. Uusilla kokemuksilla kun on tapana vaikuttaa myös aiempiin mieltymyksiin. Kenen helvetin mielestä sitten olikaan hyvä idea tiivistää koko perusteltu pohdinta yhteen numeroon, jolla ei itsessään ole [...]
Se kaikki sai alkunsa niin harmittomasti, ettei sitä välttämättä edes tajua. Doom oli muutenkin niin mullistava, että eihän räjähtävien tynnyreiden kaltainen yksityiskohta oikein jäänyt pelaajien mieleen. Nyt elämmekin keskellä räjähtävien tynnyreiden riivaamaa peliteollisuutta.
Tuli kaveriporukan kebabsession äärellä puheeksi DualShock 3, erityisesti kun omani (satin silver lällällää) lähti alkuviikosta matkaan kaukomailta.