KonsoliFIN - Blogi

Tulipa huomattua, että Ford-papan paluu valkokankaalle hatun ja safaripaidan kera tapahtuu kutakuinkin kuukauden päästä. Siinä samalla tuli huomattua myös, että eipä ole kuulunut LucasArtsin jo vuoden 2006 puolella hehkutetusta next-gen-konsoleiden Indiana Jones -pelistä halaistua sanaakaan sitten alkuhuuman. Yleensä pelifirmat tuppaavat takomaan kun rauta on kuuma, ja voisi kuvitella ensimmäisen Indy-leffan lähes 20 vuoteen olevan kuuminta hottia myös pelisaralla.  

Kerran elämässä viiden minuutin hommaan tarvittavaksi laitteeksi kolmos-pleikkariin soveltuva muistikorttiadapteri on kyllä röyhkeän hintainen. Paikallisen pelikaupan ryöstöhinnoittelulla kakskytviis euroa tarvikeadapterista, joka ei edes suostunut leikkimään PSone-tarvikekortin kanssa (kopioin tallennukset PS2-kortin kautta, vink vink) tuntuu vähän jyrkältä. Mutta on tässä jotain haikeaakin.

Myöhäisyön mesekeskusteluissa tulee välillä paljonkin erilaisia ideoita. Silloin tällöin tarvitaan tekosyitä niiden ideoiden ömm…hedelmien näyttämiseen. Joskus aikaisemmin jorisin jo kertaalleen pelien dubbauksen tulemisesta ihan toiseen malliin, kiitos uuden sukupolven tekniikoiden. Olin väärässä. Onneksi.

Sain PlayStation 3:n pari viikkoa sitten. Sonyn tuoreimman megakonsolin 40-gigatavuisen version mukana pelihyllyyn seurasivat Uncharted: Drake’s Fortune ja uusin Ratchet & Clank. Olin viimeksi tosissani Pleikkarilla pelannut vuosia sitten, joten totta kai olin täpinöissäni. Luonnollisesti myös PS3:n kehittyneet multimedia- ja verkko-ominaisuudet kiinnostivat. Ensimmäinen lomaviikonloppu menikin siinä eri toimintojen parissa puuhastellessa (OMG, katselin netistä kissakuvia […]

Joku pelialan kasvo kerran totesi, että mikäli pelien välivideoita ei voi skipata, se on huonoa pelisuunnittelua. Vaikka ei nyt muistukaan mieleen, kuka sen ulos suustaan putkautti, saati sitten missä yhteydessä, luultavasti moni tämänkin raapustuksen muutamasta lukijasta on asiasta samaa mieltä. Mutta entäpä toisin päin? 

Olen kieltämättä huono pelaamaan pelejä läpi, myönnetään. Uuden konsolisukupolven kohdalla olen silti saanut pidettyä kiinni siitä, että ensin yksi peli läpi, sitten seuraava kiikariin ja hankintaan. Ihanainen Jade Raymond sai minut vakuutettua siitä, että Assassin’s Creed on minun eurojeni ja aikani arvoinen. Ehkä kyse oli enemmän siitä, että Jade itse olisi vaivan arvoinen, mutta […]

Marraskuun myyntiluvut Yhdysvalloista olivat karvasta kalkkia loppuvuoden tärkeimmille PC-pelijulkaisuille.

Alkuperäistä peliä lukuun ottamatta Singstar on karaoken sijasta ollut pikemminkin sing-a-long hupia, joissa enemmän tai vähemmän kuulut laulajatähdet kutsuvat laulamaan kanssaan. Toisin sanoen alkupeäistä lauluääntä ei saa kytkettyä pois. Tänään, 7. joulukuuta odoteltiin kauppoihin pelisarjan uusinta tulokasta, Playstation 3:lle tehtyä peliä. Monilla paikkakunnilla odotus jatkuu viikonlopun yli aina ensi viikolle saakka. Vai olenko ainoa onneton, […]

KonsoliFINin vuosiin mahtuu jos jonkinlaisia hetkiä, jolloin saitin ympärillä kuohuu ja tapahtuu hetkittäin jopa naurettavuuksiin asti. Näistä hetkistä voisi tietysti joskus kirjoitella ihan oman sarjansa blogimerkintöjä.
Tällä kerralla vuorossa on kuitenkin viimeisin kuuma peruna (ainakin kunnes Halo 3 julkaistaan tuntien kuluttua) eli Heavenly Sword. Kaiken kiireen keskellä pelasin pelin tänään läpi ja pistin merkille muutaman jutun.

Joskus on siistiä olla peliarvostelija. Eilen tipahti postilaatikkoon ehkä PS3:n ennakkoon hypetetyin peli, Heavenly Sword, josta itsekin olen ollut lievästi innoissani. Virallisestihan tuon pitäisi ilmestyä kauppoihin vasta 19. päivä (jota päivätyöpaikassani myös tilipäivän aatoksi kutsutaan), joten pääsin ottamaan vähän ennakkoa.

Kuola valuen on tätä odotettu…