Alkuperäistä peliä lukuun ottamatta Singstar on karaoken sijasta ollut pikemminkin sing-a-long hupia, joissa enemmän tai vähemmän kuulut laulajatähdet kutsuvat laulamaan kanssaan. Toisin sanoen alkupeäistä lauluääntä ei saa kytkettyä pois. Tänään, 7. joulukuuta odoteltiin kauppoihin pelisarjan uusinta tulokasta, Playstation 3:lle tehtyä peliä. Monilla paikkakunnilla odotus jatkuu viikonlopun yli aina ensi viikolle saakka. Vai olenko ainoa onneton, jota rangaistaan näin julmalla tavalla?
Peleissä on ammoisista ajoista lähtien ammuttu muukalaisia, tuhottu tukikohtia ja selätetty kanssapelaajia. Sellaisen designin juuret löytynevät perinteisistä lauta- ja korttipeleissä, joissa toinen nappula on vahvempi kuin toinen asettaen aina jommankumman ikävään häviäjän rooliin.
Vaikka uuden sukupolven konsolit odottavat edelleen sitä oikeaa rallipeliä, sorateille löytyy yhä tasokkaita kyytipoikia edellisen polven peleistä. Löysin hiljattain Richard Burns Rallyn uudelleen, kun kokeilin Xbox 360:n päivitettyä yhteensopivuutta Xbox-peleihin.
Henkilökohtainen pelaajatunnus voi muodostua niin vahvaksi identiteetiksi virtuaalikentillä, että siitä luopuminen tuntuu vievän palan omasta identiteetistä. Erityisen ikävältä se tuntuu silloin, kun tunnuksen vaihto ei ollut ennalta suunniteltu.
Jokavuotinen DigiExpo on Suomen suurin viihde- ja pelitapahtuma. Samalla se kuitenkin osoittaa todeksi sen, miten mitätön osa pelimarkkinoita Suomi on. Toki ala on Suomessa kasvussa, konsolisektori kukoistaa ja niin edelleen, mutta:
Jos DigiExpon ohesta karsisi Ski- ja BoardExpon, jäljelle jäisi pienen pieni tapahtuma, josta ehkä noin kolmannes – maksimissaan puolet – olisi pelaajille suunnattu.
Käytännössä se tarkoittaisi muutaman messualueen sikermää, jonka kiertäisi läpi tunnissa-parissa. Hintansa arvoista, eikö?
Yleensä duunista kotiin selviytyminen on jo sinänsä iloinen tapahtuma, mutta tälläisinä päivinä se on erityisen mukavaa. Lue koko vuodatus »
Jos et vielä(kään) ole saanut tarpeeksesi sosiaalisista verkkoyhteisöistä, web 2.0 -sovelluksista ja ihmeellisestä Internetistä, niin liity toki KonsoliFINin fanirintamaan myös Facebookissa. Ryhmä löytyy linkin takaa: KonsoliFINin Facebook-grouppi. Ihkuu hei!
Pieni ja pippurinen, kilpakuljettajien kotimaa Suomi pärjää virtuaaliradoillakin. Hiljattain Project Gotham Racing 4:n kotisivuille auennut maailmanlista osoittaa, että Suomen lipun alla kilpailevien kuljettajien voittoprosentti on maailman viidenneksi suurin.
Länsinaapuri Ruotsi sitä vastoin löytyy vasta sijalta 10, vaikka lukumäärällisesti ruotsalaisilla onkin ajettuna enemmän kilpailuja ja voittoja.
Listan kärkeä pitää hallussaan selvällä erolla Yhdysvallat, jonka kuljettajat ovat voittaneet kilpailut lähes 30 %:n varmuudella.
Toisaalta jos yhdessä kilpailussa on ajamassa esimerkiksi neljä yhdysvaltalaista ja neljä muun maan kansalaista, yhdysvaltalaisvoiton todennäköisyys on luonnollisesti varsin suuri.
Microsoftin paikallinen Xbox-haara Iso-Britanniassa päätti järjestää tänään pienen markkinointitempauksen pistämällä stunt-ajaja Russ Swiftin pyörittelemään valtavan GO LEWIS -onnentoivotuksen Battersea Power Stationin asfaltille.
Tempaus järjestettiin kaahailupeli Project Gotham Racing 4:n markkinointiin, mutta eihän idean sisällöstä suomalainen voi muuta kuin suivaantua! Tulisiko monikansallista brändiä tällä tavoin asemoida tietyn paikallisen suosikin taakse?
Kysymys tuo mieleen aikanaan koulussa käydyt pohdinnat siitä, miksi Yhdysvalloissa korkeilla virkamiehillä on silloin tällöin tapana toivottaa julkisissa puheissaan God bless America, vaikka kaikki amerikkalaiset eivät olekaan uskovaisia.
On varmasti kielenkäänteitä ja markkinointitapoja, joilla voidaan toivottaa hyvää onnea leimautumatta tietylle kannalle.
En ole koskaan kummemmin pitänyt vaikeista peleistä. Tai paremminkin: en pidä vaikeutetuista peleistä. Vaikeat ovat ihan OK, jos vaikeus tulee jostain, mistä pääsee harjoittelemalla yli. Mutta jos vaikeus on sitä, että viiden vihollisen sijaan vastaan tuleekin viisikymmentä tai kymmenen iskun sijaan bossia täytyy mätkäistä sata kertaa, se ei ole enää hauskaa. Monotoninen ei ole sama kuin haastava.
God of War on juuri sopivan vaikea peli
